Ainakin siitä, että saa raivokohtauksen avatessaan kurkkupurkkia. Jep, se olin minä juuri äsken. Myönnettäköön, että lievällä väsymyksellä ja nälällä saattoi myös olla osuutta asiaan, mutta olen silti vahvasti sitä mieltä, että olen totisesti loman tarpeessa. Taas.
Edellisestä lomastani on siis huimat viisi viikkoa aikaa. Sitä ennen paahdoin töissä lähes puoli vuotta putkeen ilman lomaa. Ja hyvin pärjäsin. Mistäköhän se johtuu, että silloin kun lomaa on tiedossa, tuntuu ettei jaksaisi enää yhtään aamua enempää ja kun taas lomaa ei ole tiedossa, asiaa ei niinkään suuremmin ajattele, vaan kiltisti raahautuu joka aamu töihin? Kai sitä henkisesti jättäytyy lomalle jo paria viikkoa ennen ja sitten tuntuu siltä kuin aika pysähtyisi.
Palatakseni vielä siihen kurkkupurkkiin... Minkä ihmeen takia ne kannet pitää vääntää niin tuhottoman tiukasti kiinni, että lopulta väsynyt ja nälkäinen ihminen päätyy puukottamaan purkin kantta? Jep, sekin olin minä. Ensiksi koitin tietysti suurilla voimillani vääntää kantta auki, mutta mitään ei tapahtunut, paitsi verenpaineeni nousi varmasti pilviin. Sen jälkeen valutin tulikuumaa vettä purkin päälle, mutta edelleenkään mitään ei tapahtunut. Toistin tämän kaksi kolme kertaa. Kansi oli ja pysyi kiinni. Lopulta päädyin äärimmäisen julmaan väkivallantekoon ja puukotin purkista ilmat pihalle. Se muuten toimi! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti